Suomen Basenjit ry

Työkaluja terveempien basenjien kasvattamiseen

Kaikissa roduissa on perinnöllisiä sairauksia. Rodulle tyypilliset sairaudet vaihtelevat rodusta toiseen. Tämä johtuu siitä, että kyseistä sairautta aiheuttavat geenit ovat rikastuneet eli kerääntyneet tiettyyn rotuun ja jääneet jostakin toisesta rodusta pois.

Tähän asti sattuma on vaikuttanut suuresti siihen mitä geenejä johonkin rotuun tai populaatioon on valikoitunut. Jos jokin tietyn populaation (esim. tietyn maan) kantakoirista on kantanut jonkin sairauden geeniä, sitä sairautta on todennäköisemmin siinä populaatiossa kuin sellaisessa, jonka kantakoirista tämä on puuttunut. Basenjien koko länsimainen kanta on niin pienestä koiramäärästä lähtöisin, että kaikki rodulle jossakin maassa ominaiset sairaudet ovat rodulle ominaisia kaikkialla maailmassa.

Järkevässä jalostuksessa on aina jätetty sairaat koirat pois käytöstä. Tämä ei silti ole riittänyt sairauksien karsimiseen kokonaan pois. Monet perinnölliset sairaudet ovat todennäköisesti resessiivisiä yhden tai useamman geeniparin suhteen. Tällöin koira tarvitsee sairastuakseen sairautta aiheuttavan eli viallisen geenin molemmilta vanhemmiltaan.

Resessiivisen sairauden suhteen koirat ovat joko sairaita, kantajia tai terveitä. Tässä tapauksessa terve tarkoittaa hämmentävästi geneettisesti tervettä. Kantaja nimittäin on päällepäin ihan yhtä terve kuin geneettisestikin terve. Tässä näennäisessä terveydessä piileekin jalostuksen vaikeus. Kuinka voisi silmämääräisesti erottaa terveet kantajista, kun molemmat näyttävät yhtä terveiltä? Silmämääräinen erottelu tai edes sukutaulujen tutkiminen eivät ole mitään varmoja menetelmiä. Sukutauluja tutkimalla ja todennäköisyyksiä laskemalla kasvattajat pyrkivät tekemään parhaansa, mutta silti yllätyksiä aina tulee. Kantajien ja terveiden varmaan erottamiseen tarvittaisiin geenitestiä.

Geenitestillä voitaisiin erottaa varmasti geneettisesti terveet eroon terveen näköisistä kantajista. Vanhemmat voitaisiin testata ja sen jälkeen valita siten, että sairaita koiria ei enää pääsisi syntymään. Jo olemassa olevista koirista voitaisiin tunnistaa sairaat koirat jo ennen näkyvien oireiden ilmaantumista ja siten mahdollisesti vaikuttaa hidastavasti sairauden etenemisnopeuteen.

Geenitestillä voitaisiin vaikuttaa myös geenipooliin eli rodussa esiintyvien geenien monimuotoisuuteen. Mitään koiraa ei tarvitsisi varmuuden vuoksi (todennäköisyyksiä laskettaessa) jättää pois jalostuksesta, vaan sen voisi testata ja päättää sitten käytöstä tai käyttämättä jättämisestä varman tiedon perusteella. Näin voitaisiin käyttää useampaa koiraa jalostukseen, ja vaikuttaa positiivisesti jalostuksen käytössä olevien geenien määrään. Geneettinen monimuotoisuus vaikuttaa moneen asiaan, esimerkiksi yleiseen vastustuskykyyn ja lisääntymisongelmiin.

Jokaiselle sairaudelle tarvitaan oma geenitesti ja monille roduille oma, juuri sille räätälöity geenitesti. Basenjit ovat onnekkaita päästessään mukaan Hannes Lohen projektiin näin alkuvaiheessa. Testien kehittämiseen ja varmistamiseen menee paljon aikaa.

Nyt jokainen basenjin omistaja voi auttaa rotuaan tulemaan terveemmäksi. Hannes Lohi tutkimusryhmineen tarvitsee mahdollisimman monesta koirasta verikokeen ja terveystiedot. Verikokeen perusteella määritellään kyseisen koiran geenit. Vertaamalla koirien terveystietoja ja geenejä toisien koirien tietoihin ja näytteisiin, pyritään ottamaan selville, mitkä geenit ovat sairautta aiheuttavia. Näin lopulta saadaan tunnistettua sairauden aiheuttavat geenit, ja kehitettyä niille testi.

Verikokeen voi ottaa erikseen tai muun toimenpiteen yhteydessä. Rokotuksilla käyvästä koirasta voi samalla ottaa verikokeen tai kilpirauhaskokeen yhteydessä on helppo ottaa näyte koirasta myös geenitutkimusta varten ja pyytää eläinlääkäriä lähettämään se saatteen kera tutkimusryhmälle. Jonkinlaisesta yhteisestä näytteiden keruutilaisuudesta vaikka muun tapahtuman yhteydessä on ollut myös puhetta. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen.
Verinäytteen mukaan on hyvä laittaa kopio kyseisestä saatteesta. Siihen on myös hyvä laittaa mahdollisimman paljon tietoja koiran terveydentilasta, esim. kilpirauhasen senhetkinen tiedossa oleva tilanne ja koiran arvot, epilepsia ja kohtausten tyyppi (onko tajuttomuuskohtauksia tai lievempiä poissaolokohtauksia tms.), allergiat, yms. Jos koira on ollut terve, sekin on syytä mainita. Jos tiedossa on koiran jonkin lähisukulaisen sairaus (vanhemmat, sisarukset, sisaruspuolet, jälkeläiset), sekin on syytä merkitä tietoihin. Saatteessa on oltava koiran virallinen nimi ja rekisterinumero.
Myös jo tehdyistä terveystutkimuksista voi olla hyötyä, jos niiden tuloksia luovutetaan tutkimusryhmän käyttöön. Jalostustoimikunta tekee tämän koordinoidusti omistajien annettua luvan allekirjoitetulla lomakkeella. Lomake löytyy tämän sivun alusta kohdasta "Ladattavat tiedostot".

Toivon sydämeni pohjasta, että mahdollisimman moni ottaisi tämän geenitutkimusprojektin omakseen ja osallistuisi ja sitoutuisi siihen. Sitoutumista tarvitaan muun muassa koiran muuttuneesta terveydentilasta kertomiseen. Basenjimme ovat ihania ystäviä ja perheenjäseniä, ja kauniita ja upealuonteisia koiria kaikkine rodulle tyypillisine erikoisuuksineen. Tehdään mahdollisimman paljon yhteistyötä tämän projektin ja koko basenjien rodun terveyden eteen.

Heidi Kortesalo <heidi_k18 (a) hotmail.com>
Jalostustoimikunnan yhteyshenkilö Hannes Lohen tutkimusryhmään

< webmaster@basenji.fi >