Jalostuksen tavoiteohjelma basenjille

Hyväksytty Suomen Basenjikerho – Finnish Basenji Club r.y:n syyskokouksessa 16.10.2005 ja Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan kokouksessa 26.9.2006.

 

SISÄLLYSLUETTELO

 

1      Yhteenveto. 2

2      Johdanto. 3

3      Rodun tausta. 4

3.1       Basenjin alkuperä. 4

3.2       Basenjin historia Suomessa - rekisteröintimäärät 5

4      Suomen Basenjikerho - Finnish Basenji Club r.y. 5

5      Nykytilanne. 6

5.1       Populaation koko ja rakenne. 6

5.1.1       Tehollinen populaatiokoko. 11

5.1.2       Tuonnit 12

5.1.3       Jälkeläismäärät 12

5.1.4       Rodun vuosittainen sukusiitosaste. 13

5.1.5       Sukusiitosasteen kasvunopeus. 14

5.1.6       Sukusiitoskerroin.. 14

5.2       Luonne ja käyttöominaisuudet 14

5.2.1       Käyttötarkoitus. 14

5.2.2       Luonne. 15

5.3       Terveys. 16

5.3.1       Tutkimustulokset 16

5.3.2       Tiedon kerääminen.. 18

5.3.3       Sairaudet 18

5.3.4       Lisääntyminen.. 22

5.4       Ulkomuoto. 22

6      Jalostuksen aiemmat ohjesäännöt 22

7      Jalostuksen tavoitteet ja strategiat 22

7.1       Visio. 22

7.2       Tavoitteet 23

7.3       Strategia - konkreettiset toimenpiteet basenjijalostuksessa. 24

7.4       Uhat ja mahdollisuudet 24

7.5       Varautuminen ongelmiin.. 26

7.6       Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi 26

8      Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta. 27

9      Liitteet 28

9.1       Jalostustarkastus. 28

9.2       Sitoumuskasvattajaohje. 28

9.3       Sitoumuskasvattajalomake. 29

9.4       Rotumääritelmä. 30

10    Lähteet 33

1         Yhteenveto

 

Suomen Basenjikerho - Finnish Basenji Club r.y:n jalostuksen tavoiteohjelmassa ovat hyvä luonne ja terveys yhtyneenä rodunomaiseen ulkomuotoon tärkeimpiä basenjijalostukselle asetettuja tavoitteita.

 

Jalostuksen tavoiteohjelma on Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan määritelmän mukaan rodunjalostuksen keskeinen apuväline, jonka avulla mm. pohditaan ongelmia, asetetaan jalostuksen tavoitteet, suunnitellaan niiden toteutus ja seurataan toteutumista.

 

Alusta alkaen kerhossamme on tähdennetty, että yhdistyksen on huolehdittava omasta rodustaan ja sen kehityksestä.  Näiden tavoitteiden edistämiseksi kerhoon perustettiin jalostustoimikunta jo vuonna 1974, ja kerhollamme on ollut jalostusohjeet ja -säännöt jo 1970-luvulta lähtien. Uusi jalostuksen tavoiteohjelma korvaa aikaisemmat ohjeet kokonaisuudessaan.

 

Tavoiteohjelma sisältää tietoa rodustamme, sen taustasta ja nykytilasta sekä rodunjalostukseen vaikuttavista taustatekijöistä. Ohjelmaan sisältyy mm. yhteenveto tämän päivän vahvuuksista ja heikkouksista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja uhista neljältä tärkeältä osa-alueelta: populaatio, luonne, terveys ja rakenne sekä rodun markkinapotentiaali. Ohjelma suuntautuu tulevaisuuteen määrittelemällä jalostuksen vision, tavoitteet, strategian ja toimenpiteet. Ohjelman avulla voidaan ohjata ja seurata rodun kehitystä pitkäjänteisesti.

 

Basenji on alkukantainen rotu, jonka alkuperä on tuntematon. Ensimmäinen basenji tuli Suomeen 1964. Viime vuosina rekisteröintien määrä on kasvanut. Suomen Basenjikerho - Finnish Basenji Club r.y. perustettiin syksyllä 1972. Elokuussa 2005 kokonaisjäsenmäärä oli 427. Koiria on suunnilleen saman verran.

 

Basenjijalostuksen vahvuutena Suomessa ovat ennen kaikkea kasvattajat, jotka ovat vastuuntuntoisia ja tutkituttavat jalostusmateriaaliaan perinnöllisten sairauksien varalta aktiivisesti. Basenji on myös terverakenteinen, pääosin terve ja pitkäikäinen rotu, jonka rakenteen säilyttäminen on helppoa. Suurin heikkous on pieni populaatio, jossa useimmat koirat ovat sukua toisilleen ja suurin uhka perinnöllisten sairauksien leviäminen populaatiossamme, mikä vaikeuttaisi jalostusmateriaalin löytämistä ja kaventaisi geenipohjaa entisestään. Suurin mahdollisuus on lisääntynyt kiinnostus rotua kohtaan, mikä näkyy viime vuosien lisääntyneissä rekisteröintimäärissä.

 

Ohjelman avulla pyrimme siihen, että basenji tulevaisuudessakin on monipuolinen harrastuskoira, jossa ei ole erikseen käyttö- ja näyttelylinjoja. Basenji soveltuu luonteeltaan hyvin seurakoiraksi – ei tosin välttämättä kokemattomalle koiranpitäjälle − vaikka onkin säilyttänyt rotumääritelmässä mainitut luonteenominaisuutensa. Suurin osa basenjeista on jatkossa sekä pitkäikäisiä että terveitä ja rotumääritelmän mukainen korkearaajainen, gasellimainen tyyppi on säilynyt.

 

Tavoitteet päämäärän saavuttamiseksi ovat populaatiokoon kasvattaminen, yhtenäisen rotutyypin säilyttäminen, terveystutkimuksiin kannustaminen ja luonteiden seuranta. Jalostustoimikunta valvoo tavoiteohjelman toteutumista ja ylläpitämistä, jotta kasvattajilla olisi tarvittavat tiedot rodun nykytilanteesta. Vuosittain seurataan sukusiitosprosentteja, terveystutkimusten toteutumista ja urosten jälkeläismääriä, joista tehdään vuosittain yhteenveto. Viiden vuoden kuluttua tavoiteohjelman käyttöönottamisesta tehdään yksityiskohtainen seurantaraportti.

 

2         Johdanto

 

Suomalaista basenjia on jalostettu määrätietoisesti viimeisen 30 vuoden ajan, aina Suomen Basenjikerho – Finnish Basenji Club r.y:n jalostustoimikunnan perustamisesta asti. 1970- ja 1980-luvuilla keskityttiin ennen kaikkea ulkomuotoon ja ulkomuodollisesti tasaisen kannan luomiseen. Ulkomuodon ja kannan tasaisuuden suhteen onnistuttiin hyvin ja nykyään suomalaisia basenjeja pidetään ulkomuodollisesti parhaimpina yhdessä mm. australialaisten basenjien kanssa. Jo aikaisessa vaiheessa alettiin kiinnittää huomiota myös basenjiemme luonteeseen, sillä aggressiivisen tai ylivilkkaan koiran kanssa oli mahdotonta elää, saati saavuttaa menestystä näyttelykehissä. Koska basenji on kuitenkin alkukantainen rotu, kuuluu sen luonteeseen ja samalla rodun kiehtovuuteen vääjäämättä myös ”särmää”, ja niinpä jalostuksella ei Suomessa ole koskaan yritettykään muokata basenjin luonnetta vastaamaan keskivertoseurakoiran luonnetta vaan on pyritty karsimaan kaikkein vaativimpia luonteita jalostuksesta pois. Basenjien luonteet ovatkin nykyään huomattavasti takavuosia parempia, ja basenji on löytänyt tiensä näyttelykehien lisäksi myös rata- ja maastojuoksuihin sekä agilityyn. Monessa perheessä basenji on myös pelkästään seurakoirana.

 

Viime vuosina suomalaiset basenjikasvattajat sekä jalostustoimikunta ovat alkaneet kiinnittää yhä enemmän huomiota myös rodun terveyteen sekä sukusiitosasteeseen. Populaatiokokoa on kasvatettava, jotta jalostusmateriaalia olisi käytettävissä jatkossakin. Vielä parikymmentä vuotta sitten läheiset sukulaisparitukset olivat yleisiä, mikä on aiheuttanut sekä Suomessa että muualla maailmassa tilanteen, jossa monet koirat ovat turhan läheistä sukua toisilleen. Osin sukulaisuus on myös ollut väistämätöntä, koska koko maailman basenjikanta pohjautuu muutamaan aikoinaan Afrikasta tuotuun yksilöön. Läheiset sukusiitokset ovat myös osaltaan aiheuttaneet perinnöllisten sairauksien leviämisen basenjikantaan. Yleisesti ottaen missä päin maailmaa tahansa esiintyvät perinnölliset sairaudet ovat koko basenjimaailman yhteinen ongelma, eli emme voi keskittyä ajattelemaan pelkästään Suomen basenjikantaa. Yhdysvalloissa aloitettiin noin 15 vuotta sitten ”African Stock Project”, jonka avulla Afrikasta tuotiin ns. alkuperäisverta yhdistettäväksi jo olemassa olevaan kantaan. Myös brindleväri levisi länsimaiseen kantaan ”uusafrikkalaisten” basenjien ansiosta. Suomenkin kannassa on jo nähtävissä näiden koirien vaikutus.

 

Jalostuksen tavoiteohjelma on luonnollinen jatko jo vuosia jatkuneelle kerhomme ja kasvattajiemme jalostustyölle. Basenji – haukkumaton koira – on mielestämme ainutlaatuinen rotu ja se ansaitsee aseman rakastettuna, terveenä ja pitkäikäisenä perheenjäsenenä. Kaikki suomalaiset basenjipennut kasvavat perheen parissa eikä kenellekään kasvattajalla ole ns. kenneltiloja. Tärkeää on edelleenkin löytää jokaiselle pennulle sopiva koti ja opastaa kaikkia uusia pennunostajia basenjinsa kotikasvatuksessa.

 

Tavoitteena on säilyttää rotumääritelmän mukainen elegantti ja korkeajalkainen tyyppi tinkimättä kuitenkaan luonteesta ja terveydestä. Haaste on suuri basenjikasvattajille, mutta toivomme pääsevämme tavoitteeseen jalostustoimikunnan ja kasvattajien keskinäisellä yhteistyöllä. Tiedon kerääminen ja jakaminen sekä neuvonta ovat jalostustoimikunnan tärkeimpiä tehtäviä. Tavoitteemme on saada kaikki kasvattajat sitoutumaan jalostuksen tavoiteohjelmaan.

 

3         Rodun tausta

3.1      Basenjin alkuperä

 

Basenji on alkukantainen rotu, mikä tarkoittaa, että rotu on ikivanha eikä sen alkuperää tiedetä. Rotua ei ole kehitetty systemaattisen jalostustyön avulla.

Rodun tarkka alkuperä on siis tuntematon. Joidenkin lähteiden mukaan basenjin historia voidaan jäljittää aina kivikaudelle saakka, mutta useimmiten basenjit kuitenkin yhdistetään faraoiden Egyptiin. Egyptiläisissä neljännen dynastian aikaisissa (n. 2600 eKr.) hautamaalauksissa esiintyy basenjin näköisiä koiria. Koirat kuvataan istumassa omistajansa tuolin alla. Myös vainajan mukaan haudattujen koirien luurankojen tutkimukset viittaavat siihen, että Muinais-Egyptissä oli basenjin näköisiä koiria: pääkallojen mittauksissa on huomattu niiden vastaavan nykyisten basenjien kallojen mittasuhteita.

 

Vasta 1800-luvulla rotu löydettiin uudelleen: vuoden 1870 tienoilla tutkimusmatkailijat löysivät näitä koiria niiden alkuperäisiltä asuinpaikoilta Niilin ja Kongo-joen alkulähteiltä. Tutkimusmatkailijoiden kuvauksen mukaan alkuasukkaiden koirat olivat lyhyt- ja kiiltäväkarvaisia, pystykorvaisia ja siansaparoisia. Koirat eivät haukkuneet, ne olivat syvästi kiintyneitä omistajiinsa, mitä arvostettiin suuresti. Alkuasukkaat ripustivat haukkumattomien basenjien kaulaan kellon, jotta olisi helpompaa pysyä saalistavan koiran kannoilla.

 

Basenjeita käytettiin riistan etsimiseen ja ajamiseen, niiden avulla metsästettiin esim. rämerottia, joiden puremista ihmiset saivat verenmyrkytyksiä - rotat painoivat n. 13 kg, basenji vain kymmenisen kiloa! Kun metsästettiin isoja elämiä, esim. leijonia, koirat kannettiin niskan yli hartioilla paikoille, joissa riistan tiedettiin majailevan ja ne päästettiin laumana hyökkäämään joka puolelta riistan kimppuun. Eläimet eivät vainunneet koiria ilmeisesti niiden hajuttoman turkin takia. Joillain seuduilla (esim. Tanganjikassa) alkuasukkaat käyttivät basenjia apinanmetsästyksessä. Silloin koirien hännät leikattiin pois, jotta apinat eivät saisi otetta hännästä. Jotkut heimot myös typistivät basenjin hännän estääkseen haavoista johtuvia tulehduksia.

Basenjin arvostuksesta pygmien keskuudessa kertoo se tosiasia, että pygmimies ei voinut perustaa perhettä, ellei hänellä ollut edes yhtä basenjia, joka takaisi ruoan saannin.

 

Basenjit elivät eristyksissä kaukana toisistaan olevissa kylissä, jolloin niiden kannat muodostuivat luonnollisen valinnan kautta terveiksi ja kestäviksi. Viidakossa vain parhaat yksilöt jäivät jatkamaan sukua. 

 

Länsimaihin basenji tuli Englannin kautta. Alun perin basenjia kutsuttiin Englannissa kongonterrieriksi. Vuonna 1923 ensimmäiset basenjit tuotiin Englantiin, mutta nämä koirat kuolivat penikkatautirokotteeseen. Seuraavat yritykset päättyivät myös koirien kuolemiseen rokotteeseen. Vasta 1930-luvulla basenjin tuonti Englantiin onnistui.

Englannista ja Amerikasta basenjit ovat levinneet ympäri maailman. Ensimmäinen basenji tuli Pohjoismaihin, Norjaan, vuonna 1959, Ruotsiin hieman myöhemmin ja Suomeen vuonna 1964.

3.2      Basenjin historia Suomessa - rekisteröintimäärät

 

Kuten yllä mainittiin, ensimmäinen basenji tuli Suomeen vuonna 1964 Ruotsista. Seuraavana vuonna Suomeen tuotiin Norjasta kyseiselle basenjinartulle sulhanen. Näiden kahden yhteinen pentue, Suomen ensimmäinen basenjipentue, syntyi 1967. Vuonna 1975 esitettiin ensimmäinen kasvattaja- ja jalostusryhmä ja 1976 rikkoutui sadan basenjin raja.  Viime vuosina rekisteröintien määrä on kasvanut. Vuonna 2004 Suomen Kennelliitto rekisteröi 78 uutta basenjia. Vertailulukuina mainittakoon, että 1974 rekisteröitiin 13 basenjia, 1984 22 basenjia ja 1994 52 basenjia.  Vuosina 1994–2004 rekisteröitiin keskimäärin 57,3 basenjia/vuosi.

 

4         Suomen Basenjikerho - Finnish Basenji Club r.y.

Suomen Basenjikerho - Finnish Basenji Club r.y. perustettiin syksyllä 1972. Perustavassa kokouksessa oli läsnä kolmetoista jäsentä, joista osa oli kymmeniä vuosia aktiivisesti mukana kerhon toiminnassa. Ensimmäinen hallituksen päämääränä oli saada kaikki basenjien omistajat jäseniksi, muodostaa kerhosta yhtenäinen ja kotoinen yhdistys, saada kerho mahdollisimman pian rekisteröidyksi ja rotujärjestöksi, sekä rodun ottaminen "hallintaan".  Yhdistys rekisteröitiin 16.3.1973. Kerho hyväksyttiin aktiivisuutensa ansiosta rotua harrastavaksi yhdistykseksi 2.9.1975. Vuoden 2002 lopussa kokonaisjäsenmäärä oli 402. Koiria on suunnilleen saman verran.

 

Basenjikerho liitettiin rotua harrastavana yhdistyksenä vuonna 1975 Suomen Seura- ja Kääpiökoirayhdistys ry:n jäseneksi. SSKY jakautui myöhemmin kahtia ja rotujärjestöksemme jäi Suomen Seurakoirayhdistys, kunnes Suomen Kennelliitto hyväksyi rotujärjestön vaihdon Suomen Vinttikoiraliittoon vuonna 2001.

 

Jalostustoiminta

 

Alusta alkaen basenjikerhossa on painotettu, että yhdistyksen on huolehdittava omasta rodustaan ja sen kehityksestä.  Sen tähden jalostustoimikunta perustettiin jo vuonna 1974, ja jalostuskortistoa alettiin pitää 1975. Jalostus- ja jälkeläistarkastukset ovat alusta asti olleet tärkeä jalostustoimikunnan toimintamuoto.  Jalostustoimikuntaan kuuluu tuomarijäsen, joka vastaa rodun virallisesta tuntemuksesta. Jalostustoimikunta toimii vuosikokouksen valitsemana ja alaisena. Tärkeä apu rodun terveyden kannalta on ollut vuodesta 1983 lähtien Aleksanteri Elvesin rahasto, johon vuonna 1996 liitettiin Helga Kausteen lahjoitus. Rahastosta on kustannettu mm. basenjien silmätarkastustuloksia ja ruumiinavauksia.

 

Basenjikerhon jalostustoimikunta toimii erittäin aktiivisesti ja yhteistyössä kasvattajien kanssa. Mainittavaa on, että useat kasvattajat tuovat pentueet jälkeläistarkastukseen ja lähes kaikki kasvattajat anovat jalostustoimikunnan suositusta koiransa astutukseen.  

 

Jalostustoimikunnan valinta tapahtuu yhdistyksen syyskokouksen toimesta kahdeksi vuodeksi kerrallaan, jolloin työskentely tapahtuu vuosikokouksen valvonnan alaisena.

Jalostustoimikunnan muodostaa neljä henkilöä, jotka kollegiaalisesti hoitavat tehtävän. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin.

 

5         Nykytilanne

5.1      Populaation koko ja rakenne

 

Jalostukseen käytetyt koirat

 

Taulukoissa 1 ja 2 on listattu kaikki Suomessa jalostukseen käytetyt koirat vuosina 1964–2004. Urosten taulukossa ovat mukana myös ulkomaiset koirat.

 

Taulukko 1 - Jalostukseen käytetyt urokset vuosina 1964−2004

Jalostusuros

Pentueet 

Pennut

Sternhimmels Extempore Erich

9

40

Feidias

7

32

Azenda Nugget

7

31

Pukkanut Midnight Sun

6

28

Azenda Flying High

6

23

Sternhimmels Jobber Jochim

6

23

Visakoivun Kasper

5

26

Kenzongo's Kinongo

5

25

Mandeville Tam O'Shanter

5

24

Furahan Ungama Upendo

5

23

Sternhimmels Gerd Gepard

5

22

Sternhimmels Ich Bin's

5

22

Windmaker Sijambo Bwana

5

22

Sternhimmels Jurist Julius

5

21

Visakoivun Narmer

5

21

Furahan Irambo

5

18

Visakoivun Sesostris

5

17

Wentsulan Sambawa

5

15

Chaanrose Parting Shot

4

21

Sternhimmels Nomen Est Omen

4

20

Wazazi Made of Gold

4

20

Fula Softly Dormitiki of the Congo

4

19

Gyltholmens Figaro

4

19

Visakoivun Winnie the Pooh

4

18

Akuaba Bemused

4

16

Kidoko

4

13

Jangua B'Toki

4

12

Furahan Bwana Mwekundu

3

15

Marikon Ferro

3

15

Furahan Fukuto

3

14

Bribas Dandy Boy

3

13

Bulldobas Phantom

3

13

Bulldobas Phoebus

3

13

Sternhimmels Kaiserlich Karo

3

13

Wentsulan Zebaki

3

13

Bulldobas Wee Woodstock

3

12

Wazazi Tunza Gossip

3

12

Gyltholmens Fantastico

3

10

Wentsulan Sankuru

3

8

Ben

3

6

Janhillbry Bala

3

5

Goldraisin Amasis

2

13

Bulldobas Whipper Snapper

2

11

Perrada Unican Quite Fabulous

2

10

Amberboy

2

9

Azenda Full of It

2

9

Fula Finn of the Congo

2

9

Hanishan Tumaini Sharab

2

9

Sternhimmels Vide Et Crede

2

9

Ikelas Benge

2

8

Senjisfinx Bassanio

2

8

Wazazi Grand Crusader

2

8

Wentsulan Titus

2

8

Visakoivun Karel

2

7

Wazazi Dazzling Image

2

6

Goldraisin Enzi

2

4

Jasiri-Sukari The Illustrated Man

1

8

Hubert of Houndsmark

1

7

Perrada Unican Perfect Promise

1

7

Sternhimmels Semper Felix

1

7

Hanishan Humpty Dumpty

1

6

Hot Stuff Out of Africa

1

6

Sternhimmels Qui Vive

1

6

Sternhimmels Urbi Et Orbi

1

6

Tamsala Spun Silk

1

6

Visakoivun Joonas

1

6

Bal-Dek

1

5

Bokoto Nile Star Voyager

1

5

Bribas Icedancer Idol

1

5

Bulldobas Célebre Campéon

1

5

Bulldobas Kito Kayin

1

5

Furahan Fulana

1

5

Furahan Hababi

1

5

Furahan Nasibu

1

5

Furahan Winda Weledi

1

5

Jaswyn Perseus

1

5

M'Wami's Tatu

1

5

Reveille Boutonniere

1

5

Sternhimmels Warum Nicht

1

5

Visakoivun Irwin

1

5

Wentsulan WauWau

1

5

Avongara Sineri

1

4

Bulldobas Linus Supreme

1

4

Bulldobas Wish Me Luck

1

4

Furahan Hali Sabiti

1

4

Horsleys Sir After Darktar

1

4

Kwanza's Tiger Shark

1

4

Mbwa's Brave Balozi

1

4

Nurkkaniemen Gille

1

4

Pepparson’s Little Twister

1

4

Sternhimmels Munter Mathias

1

4

Tamsala Rocket Socks

1

4

The Red McGregor

1

4

Visakoivun Ernest

1

4

Wentsulan Tinto

1

4

Avongara Msuko of Brushy Run

1

3

Bulldobas Simply Red

1

3

Furahan Fuadi

1

3

Furahan Lebeka Latifu

1

3

Furahan Zagwi Zaliwa

1

3

Jamilas Madahiro Re

1

3

Kolunkallion Kibama

1

3

Sternhimmels Graf Gabriel

1

3

Uulan Finnman

1

3

Uulan Frisse

1

3

Watzikima's Proud Wiking

1

3

Gyltholmens Kalahari

1

2

Sternhimmels Gerrit Geiger

1

2

Ridderen's Astor

1

1

Sternhimmels Talis Qualis

1

1

 

Taulukko 2 - Jalostukseen käytetyt nartut vuosina 1964−2004

Jalostusnarttu

Pentueet

Pennut

Silentium Faida 

5

24

Azenda Gilt Edge

5

21

Furahan Swala

4

21

Borasus Juel of the Sun

4

19

Marikon Evita

4

19

Pukkanut Dawn Chorus

4

19

Azenda Dreamtime

4

18

Furahan Safina

4

16

Furahan Ikela

4

13

Kwanza’s Star of Tigers

3

21

Bulldobas Nutty Naomi

3

16

Sternhimmels Liebe Lenore

3

15

Sternhimmels Quinta Essentia

3

15

Visakoivun Tarantella

3

15

Fula Farm Girl of the Congo

3

13

Furahan Africia

3

13

Gyltholmens Floralie

3

13

Sternhimmels Jedoch Jenna

3

13

Visakoivun Nefertiti

3

13

Bulldobas Pretty Phoebe

3

12

Furahan Bibi Zuri

3

12

Visakoivun Elwira

3

12

Watzikima's Imatra

3

12

Zindika's Danzanita

3

12

Figura

3

11

Fula Flon Flon of the Congo

3

11

Kwanza's Tiger Eye

3

11

Furahan Iringa

3

10

Visakoivun Taphrina

3

10

Gyltholmens Farida

3

9

Uulan Fabiola

2

13

Sirijekundu

2

12

Furahan Chironda

2

11

Helios Blaze O'Glory

2

11

Sternhimmels Korrekte Kora

2

11

Wentsulan Titbit

2

11

Furahan M'Shindi

2

10

Furahan M'Wimbaji

2

10

Karmencita

2

10

Sharaba Safi Bandia

2

10

Uhuru Malaika

2

10

Visakoivun Whispering Wind

2

10

Bribas Black Orchid

2

9

Silentium Arinna

2

9

Uulan Blacksara

2

9

Bribas African Rumba

2

8

Calypso Double Dares Bulldobas

2

8

Furahan Ibenga

2

8

Furahan Isanga

2

8

Gyltholmens Firewing

2

8

Makuba Kito Sheela

2

8

Sharaba Tawny Tomboy

2

8

Silentium Eruhe Na Iru

2

8

Sternhimmels Echt' Edelstein

2

8

Uulan Funny

2

8

Wazazi Image of Love

2

8

Visakoivun Jasmin

2

8

Fallohide Lady Funny Face

2

7

Hanishan Peppi-Peppar

2

7

Perrada Unican Real Miracle

2

7

Silentium Ebony

2

7

Bribas Energic Elisa

2

6

Bribas Johari Jaha

2

6

Fula Goldraisin of the Congo

2

6

Furahan Gonda

2

6

Furahan Neema

2

6

Sternhimmels Niedliche Nike

2

6

Gyltholmens Fayette

2

5

Sternhimmels Ad Astra

1

8

Sternhimmels Bene Benedicta

1

7

Ajibu American Pie

1

6

Ikelas Dafina

1

6

Inari

1

6

Kitty

1

6

Mandeville Safari Shani

1

6

Silentium Annina

1

6

Sternhimmels Juwel Julie

1

6

Sternhimmels Manda Meerkatze

1

6

Sternhimmels Nubische Nia

1

6

Sternhimmels Rara Avis

1

6

Afrikenji Kisaria

1

5

Bessystone Brick-A-Brack

1

5

Black Penny of Rossanty

1

5

Bulldobas Bajja

1

5

Furahan Haiba

1

5

Furahan Simba

1

5

Furahan Ubora Kito

1

5

Gyltholtmens Fantasia

1

5

Gyltholmens Fantee

1

5

Gyltholmens Firefly

1

5

Gyltholmens Freyja

1

5

Hanishan Such A Honeybun

1

5

Kinrian Asubuhi

1

5

Laimarin Nita

1

5

Mandeville Tiger Tracy

1

5

Sharaba New Sunrise

1

5

Sharaba Tawny Tomboy

1

5

Sternhimmels Nobele Nelma

1

5

Sternhimmels Parze Pandora

1

5

Sternhimmels Venia Bona

1

5

Visakoivun Peninna

1

5

Visakoivun Waggish Flyhigh

1

5

Azenda All Is Well

1

4

Behukai Angel Rose

1

4

Borasus Jaberuu Supreme

1

4

Bulldobas Tiny Tamu

1

4

Calypso Holiday Hot Fudge

1

4

Furahan Bauhinia

1

4

Furahan Gomba

1

4

Furahan Habibu Haiba

1

4

Furahan Nawiri Nyota

1

4

Furahan Weusi Waridi

1

4

Furahan Zuri Zawadi

1

4

Goldraisin Bokhoris

1

4

Gyltholmens Fashiongirl

1

4

Gyltholmens Filia

1

4

Hanishan Miss Moneypenny

1

4

Hanishan Sleeping Beauty

1

4

Marikon Ara

1

4

Nurkkaniemen Geisha

1

4

Sharaba Care For Clare

1

4

Sternhimmels Golda Goldapfel

1

4

Sternhimmels I Freilich Ira

1

4

Visakoivun Illerim

1

4

Wamba's N'Shimi

1

4

Wentsulan Unika

1

4

Visakoivun Senet-Neferet

1

4

Yapless Arrival Angie

1

4

Borasus Jus Kiss This

1

3

Bribas Javalin Ya Jua

1

3

Bribas Most Wanted

1

3

Bulldobas Superfine Juel

1

3

Fiesta

1

3

Furahan Angu Feraga

1

3

Furahan Angu Piku

1

3

Furahan Janja Jiwuli

1

3

Furahan Nonea

1

3

Furahan Sabalheri

1

3

Furahan Waza Wema

1

3

Goldraisin Batua

1

3

Kanjaras Kianga

1

3

Kanjaras Zoelefu

1

3

Lorene

1

3

Sternhimmels Nochmals Nomi

1

3

Sternhimmels Ultra Valorem

1

3

Uulan Samatha

1

3

Wordsworth Loving You

1

3

Goldraisin Abongo

1

2

Ikelas Berenike

1

2

Kastanjetin Audherine

1

2

Polly

1

2

Sternhimmels Optimaler Opal

1

2

Visakoivun Emilia

1

2

Visakoivun Remy-Martina

1

2

Katia

1

1

 

5.1.1      Tehollinen populaatiokoko

 

Tehollista populaatiokokoa käytetään laskettaessa jalostuspohjan laajuutta. Luku kertoo, kuinka suurta osaa rodun yksilöistä on käytetty jalostukseen mitattavan ajanjakson aikana.

 

Tehollinen populaatiokoko on huomattavasti pienempi kuin basenjikantamme. Vuonna 2004 tehollinen populaatio oli 30. Tämän vuoksi suositellaan, että jalostukseen käytetään mahdollisimman laajasti erisukuisia yksilöitä. Yksittäisen koiran jälkeläismäärä ei saa ylittää 5 % viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröidyistä pennuista. 

 

Yhdistelmien sukusiitosaste viidellä sukupolvella laskettuna ei saa ylittää 6,25 % ilman erityisen painavaa syytä.

 

Uusintayhdistelmiä ei suositella.

5.1.2      Tuonnit

Taulukko 3 näyttää ulkomailta tuotujen basenjien lukumäärät vuosina 1964–2004.

 

Taulukko 3 - Tuonnit 1964–2004

Tuontimaa

Tuontikoirien määrä

Englanti

17

Australia

17

USA

14

Ruotsi

13

Norja

5

Italia

1

Itävalta

1

Puola

1

Ranska

1

Tanska

1

YHTEENSÄ

71

 

Taulukko 4 esittää jalostukseen Suomessa käytettyjen ulkomaisten koirien lukumäärän (ml. tuontisperma).  Koira on laskettu vain kerran mukaan, vaikka sillä olisi useampi pentue.

 

Taulukko 4 - Jalostukseen Suomessa käytetyt ulkomaiset koirat (ml. tuontisperma)

Tuontimaa

Määrä

Englanti

17

Australia

15

USA

9

Ruotsi

6

Norja

4

Itävalta

1

Ranska

1

Tanska

1

YHTEENSÄ

54

 

5.1.3      Jälkeläismäärät

 

Taulukoissa 5 ja 6 on lueteltu koirat, joilla on eniten jälkeläisiä ja koirat, joilla on eniten lapsenlapsia. Kumpaankin taulukkoon on otettu 10 koiraa kärjestä.

 

Taulukko 5 - Koirat, joilla eniten jälkeläisiä (Suomessa syntyneet ja tuontikoirat) 1984–2004

Koira

Jälkeläisten määrä

Sternhimmels Extempore Erich

40

Feidias

33

Azenda Nugget

31

Pukkanut Midnight Sun

28

Kenzongo’s Kinongo

26

Mandeville Tam O’Shanter

24

Silentium Faida

24

Furahan Ungama Upendo

23

Sternhimmels Ich Bin’s

23

Sternhimmels Jobber Jochim

23

YHTEENSÄ

275

 

Taulukko 6 - Koirat jolla eniten lapsenlapsia (Suomessa syntyneet ja tuontikoirat) 1984−2004

Koira

Lapsenlasten määrä

Azenda Dreamtime

180

Silentium Faida

132

Sternhimmels Extempore Erich

107

Furahan Iringa

82

Sternhimmels Ich Bin’s

82

Feidias

80

Akuaba Bemused

64

Visakoivun Kasper

64

Sternhimmels Jobber Jochim

55

Horsley’s Sir After Darktar

54

YHTEENSÄ

900

 

Vuosina 1984–2004 rekisteröitiin 927 basenjia.

Koko basenjikanta perustuu muutamaan 1930 –luvulla Afrikasta tuotuun koiraan. Ns. uutta verta haettiin Afrikasta uudestaan vasta 1980 –luvulla. Näin ollen kaikki basenjit ovat lopulta sukua toisilleen. Viime vuosina Suomeen on tuotu useita tuontikoiria mm. Australiasta, USA:sta ja Englannista – näin on pyritty saamaan vieraampaa verta jalostukseen, joskin näidenkin koirien takaa löytyy usein samoja esi-isiä kuin omien koiriemme takaa. Varsinaista uutta verta rotuun saadaan Avongara –koirista (basenji, joka on tuotu suoraan Afrikasta tai on näiden tuontikoirien suora jälkeläinen) Avongara-basenjeja on tuotu tähän mennessä Suomeen 3 yksilöä.

 

5.1.4      Rodun vuosittainen sukusiitosaste

 

Taulukko 7 esittää rodun yhdistelmien vuosittaisen sukusiitosasteen vuosina 1994–2004. Sukusiitosaste on laskettu 5 sukupolvella.

 

Taulukko 7 - Rodun vuosittainen sukusiitosaste v. 1994–2004 (sukusiitosaste laskettu 5 sukupolvella)

Vuosi

Yhdistelmien keskimääräinen sukusiitosaste (%)

1994

8,95

1995

5,30

1996

2,56

1997

5,39

1998

4,97

1999

3,74

2000

4,83

2001

5,88

2002

4,09

2003

4,08

2004

3,20

Keskimäärin vv. 1994–2004

4,82

 

Vuosina 1994 – 2004 on rekisteröity 154 pentuetta. Sukusiitoskerroin on alle 6,25 % 101 pentueella ja vastaavasti 53 pentueen sukusiitoskerroin on yli tavoiteprosentin. Pentueiden sukusiitosprosentit olivat 0,00 % - 25,88 %.

5.1.5      Sukusiitosasteen kasvunopeus

 

Sukusiitosaste on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syynä tähän on entistä tiedostavampi suhtautuminen sisäsiitokseen sekä tuontikoirat. Sukusiitosaste ei saa kasvaa vuodessa yli 0,25 prosenttiyksikköä.

5.1.6      Sukusiitoskerroin

 

Jalostustoimikuntaa voi pyytää laskemaan suunnitellun yhdistelmän sukusiitosasteen jo ennen anomista. Jalostustoimikunta julkaisee kaikkien yhdistelmien sukusiitosprosentit sekä lehdessä että kerhon kotisivuilla.

 

5.2      Luonne ja käyttöominaisuudet

 

5.2.1      Käyttötarkoitus

 

Rotumääritelmässä käyttötarkoituksena metsästys- ja seurakoira. Basenji on nykyään seurakoira. Sen kanssa harrastetaan aktiivisesti näyttelyitä sekä maasto- ja ratajuoksua. Ulkomuodollisesti Suomen basenjikanta on erittäin korkealaatuinen ja sitä pidetään maailman parhaisiin kantoihin kuuluvana. Harrastuskoirana basenji sopii erinomaisesti maasto- ja ratajuoksun kaltaisiin lajeihin, joissa se saa hyödyntää luontaista metsästysvaistoaan.

 

Juoksutoimikunta perustettiin 1997 basenjien juoksuharrastuksen laajennuttua. Toimikunnan tarkoituksena on edistää basenjien juoksuharrastusta sekä käsitellä kilpailutoimintaan liittyvät asiat. Kerhomme hyväksyttiin toukokuussa 1997 Suomen Vinttikoiraliitto r.y:n jäseneksi. Vuoden 1998 alusta basenjit ovat voineet osallistua virallisiin juoksukilpailuihin.

 

Ensimmäiset käyttövaliot maastosta saimme vuonna 2001 ja radalta vuonna 2004. Käyttövalion arvoon vaaditaan, että koira on saanut vähintään laatumaininnan "hyvä" näyttelystä koiran täytettyä 15 kk. Maastojuoksuvalion arvoon vaaditaan viisi maastojuoksusertifikaattia vähintään kahdelta eri kaudelta, ja ratajuoksuvalion arvoon viisi ratajuoksusertifikaattia juostuna vähintään kahdella eri kilpailuradalla, ja vähintään kahdella eri kiinteällä juoksuradalla. Käyttövalioajat radalta ovat: 280 m 24,70 s ja 350 m 31,00 s. Kerhomme on palkinnut vuodesta 2000 lähtien Vuoden Maastojuoksija- ja Vuoden Ratajuoksija-basenjin. Vuonna 2004 kerho järjesti ensimmäisen kerran omat, epäviralliset maastomestaruuskisat ja vuonna 2005 oli mukana järjestämässä basenjien ensimmäisiä virallisia maasto- ja ratamestaruuskilpailuja.

5.2.2      Luonne

 

Rotumääritelmän mukaan basenjin tulee olla luonteeltaan itsenäinen ja älykäs, kuitenkin omistajaansa kiintyvä ja valpas. Rotumääritelmä sisältää myös maininnan siitä, että basenji voi olla vieraita kohtaan pidättyväinen. Vuonna 2004 tehty basenjien terveyskysely sisälsi luonnetta koskevan kysymyksen. Vastausten perusteella erityisen huolestuttavaksi nousi seikka, että moni basenji on osoittanut aggressiivisuutta ihmisiä kohtaan. Muut kyselyissä esille tulleet ongelmakohdat olivat mm. aggressiivisuus muita koiria kohtaan, arkuus ja eroahdistus.

 

On siis ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota jalostuskoirien luonteeseen. Arkojen tai aggressiivisten koirien käyttöä jalostukseen ei puolleta. Jalostustoimikunta on laatinut ehdotuksen basenjien jalostustarkastuksen yhteydessä toteutettavaksi käyttäytymistestiksi, joka perustuu terveyskyselyssä todettuihin, tärkeisiin ongelmakohtiin.

 

Basenjien käyttäytymistestin tarkoituksena on tunnistaa selvästi poikkeavat käyttäytymispiirteet, ei niinkään antaa tarkkaa arvioita testattavan koiran luonteesta. Testi voidaan suorittaa jalostustarkastuksen yhteydessä tai erillisenä kokeena. Testin suorittaa jalostustoimikunta. Jos koira saa hylätyn tuloksen jollain käyttäytymistestin osa-alueella, tämä ei automaattisesti merkitse sitä, ettei koiraa voi käyttää jalostukseen. Kuitenkin seuraavat asiat täytyy selvittää ennen jalostukseen käyttöä:

Onko koira fyysisesti terve (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta, selkäongelmat)?

Selittääkö jokin tapahtuma koiran menneisyydessä aggressiokäyttäytymisen?

Minkälaisia koiran sisarukset ja vanhemmat ovat luonteeltaan?

Millainen on jalostukseen käytettävä toinen osapuoli luonteeltaan?

Onko koiralla poikkeuksellisia ansioita, joiden vuoksi sitä tulisi käyttää jalostukseen luonteesta huolimatta (uudet geenit, tutkituista linjoista)?

 

Kennelliiton suunnitelmissa on ottaaa muutaman vuoden sisällä käyttöön Ruotsin MH-testin. MH-testin etuna on mm. koulutetut arvostelijat, standardoitu testin suorittaminen ja tulosten vertailukelpoisuus. Testin toimivuutta basenjille tullaan pohtimaan, kun tilanne tulee Suomessa ajankohtaiseksi.

5.3      Terveys

5.3.1      Tutkimustulokset

 

Taulukoissa 8-12 on erilaisia basenjien terveystutkimustuloksia.

Taulukko 8 - Silmätarkastustulokset v. 1978−2004

Syntymä-
vuosi

Pentuja

Tutkittu kpl

Tutkittu %

J1

PPM

Muu

1978

17

1

5,9

1

 

 

1981

27

2

7,4

1

1

 

1982

25

5

20,0

3

2

 

1983

9

3

33,3

 

3

 

1984

26

3

11,5

2

1

 

1985

17

1

5,9

 

1

 

1986

11

1

9,1

 

1

 

1987

10

3

30,0

3

 

 

1988

18

6

33,3

3

3

 

1989

30

9

30,0

6

3

 

1990

25

15

60,0

8

7

1

1991

26

13

50,0

8

5

 

1992

45

10

22,2

6

4

 

1993

37

12

32,4

8

4

 

1994

66

20

30,3

14

6

1

1995

39

23

59,0

12

11

 

1996

26

15

57,7

7

8

 

1997

46

22

47,8

12

10

 

1998

42

26

61,9

15

11

 

1999

74

29

39,2

10

17

2

2000

50

16

32,0

10

5

1

2001

64

26

40,6

16

10

1

2002

63

23

36,5

11

12

2

2003

66

11

16,7

3

7

4

2004

95

3

3,2

2

 

1

Yhteensä

954

298

31,2

161

132

13

% testatuista

 

 

 

54,0

44,3

4,4

% kaikista
 syntyneistä

 

 

 

18,7

15,4

1,5

J1 = Ei HC-, PRA- tai RD-muutoksia
Membrana pupillaris persistens, ei todettu

 

Taulukko 9 - Lonkkatutkimustulokset v. 1994−2003

Syntymä-
vuosi

Pentuja

Tutkittu kpl

Tutkittu %

AA

AB/BA

BB

BC/CB

CC

DC

1994

66

2

3,0

2

 

 

 

 

 

1995

39

3

7,7

3

 

 

 

 

 

1996

26

4

15,4

3

 

 

 

1

 

1997

46

4

8,7

4

 

 

 

 

 

1998

42

4

9,5

3

1

 

 

 

 

1999

74

5

6,8

3

 

1

1

 

 

2000

50

5

10,0

4

 

 

 

 

1

2001

64

9

14,1

7

2

 

 

 

 

2002

63

15

23,8

13

 

2

 

 

 

2003

66

1

1,5

1

 

 

 

 

 

Yhteensä

536

52

9,7

43

3

3

1

1

1

% testa-tuista

 

 

 

84,3

5,9

5,9

2,0

2,0

2,0

% synty-neistä

 

 

 

9,1

0,6

0,6

0,2

0,2

0,2

 

Taulukko 10 - Polvitutkimustulokset v. 1988−2004

Syntymä-
vuosi

Pentuja

Tutkittu kpl

Tutkittu %

0/0

1/1

1988

18

1

5,5

 

1

1989

30

1

3,3

 

1

1990

25

5

20

5

 

1996

26

1

3,8

1

 

1998

42

1

2,4

1

 

1999

74

2

2,7

2

 

2001

64

4

6,3

4

 

2002

63

4

6,3

4

 

2003

66

2

3,0

2

 

2004

95

 

 

 

 

Yhteensä

503

21

4,2

19

2

Yht. %
testatuista

 

 

 

90,5

9,5

Yht. % kaikista
syntyneistä

 

 

 

5,6

0,6

 

Taulukko 11 - Kyynärpäätutkimustulokset v. 1996−2004

Syntymä-
vuosi

Pentuja

Tutkittu kpl

Tutkittu %

0/0

1/1

1996

26

1

3,8

1

 

1998

42

1

2,4

 

1

1999

74

3

4,1

3

 

2001

64

5

7,8

5

 

2002

63

3

4,8

3

 

2004

95

1

1,1

1

 

Yhteensä

364

14

3,8

13

1

Yht. % testatuista

 

 

 

92,9

7,1

Yht. % kaikista syntyneistä

 

 

 

4,8

0,4

 

Taulukko 12 - Kilpirauhastestatut koirat v. 1998−2005

Syntymä-
vuosi

Pentuja

Tutkittu kpl

Tutkittu %

1990

25

1

4

1991

26

0

0

1992

45

2

4

1993

37

2

5

1994

66

3

5

1995

39

4

1

1996

26

6

23

1997

46

7

15

1998

42

5

12

1999

74

11

15

2000

50

7

14

2001

64

5

8

2002

63

13

21

2003

66

4

6

2004

95

1

1

Yhteensä

764

71

9,29

 

5.3.2      Tiedon kerääminen

 

Tietoa on kerätty basenjien terveydestä, kuolinsyistä, luonteesta ja ulkomuodosta jalostustoimikunnan perustamisesta lähtien vuodesta 1974. Viimeisin kaikille jäsenille suunnattu terveyskysely tehtiin vuonna 2004.  Seuraavaksi on tarkoitus suunnata terveyskysely kaikille kasvattajille.

5.3.3      Sairaudet

 

Fanconin syndrooma

 

Fanconin syndrooma on oireyhtymä, jossa tiettyjen ravintoaineiden (esim. glukoosin, aminohappojen ja vitamiinien) takaisinimeytyminen munuaisessa on heikentynyt. Tauti johtaa hoitamattomana siihen, että koiran sisäelimet pettävät ja yleiskunto heikkenee. Tauti puhkeaa tavallisesti basenjilla neljän ja kahdeksan vuoden välillä.

 

Tyypillisiä oireita ovat lisääntynyt juominen, virtsaaminen ja laihtuminen. Tutkimalla säännöllisesti virtsan glukoosipitoisuus tunnistusliuskoilla voidaan tunnistaa Fanconin syndroomaan sairastuneet koirat jo ennen oireiden ilmenemistä. Taudin tarkkaa periytymismekanismia ei tunneta. Vaikka tauti on melko yleinen joissakin maissa, Suomessa tautia on diagnosoitu tähän mennessä vain kahdella tuontikoiralla.

 

Sairastuneiden yksilöiden, näiden jälkeläisten, täyssisarusten ja vanhempien käyttöä jalostukseen ei puolleta.

 

Epilepsia

 

Epilepsia on aivojen toiminnallinen sairaus. Epilepsia oireilee eriasteisina tajuttomuus-kouristuskohtauksina. Kohtausten välillä koira on yleensä täysin normaali. Primääriä (nuorena tai keski-ikäisenä puhjennutta) epilepsiaa pidetään usealla rodulla perinnöllisenä sairautena. Periytymistavan selvittäminen on osoittautunut vaikeaksi. Tauti puhkeaa yleensä viiteen ikävuoteen mennessä. Primääriin epilepsiaan sairastuneiden yksilöiden ja näiden pentuesisarusten käyttöä jalostuksen ei puolleta. Epilepsiatapauksia on viime aikoina tullut 2-3 kpl vuosittain jalostustoimikunnan tietoon. Mikäli koiralla on useammasta eri yhdistelmästä epileptisiä jälkeläisiä, sitä ei puolleta jalostukseen.

 

Kilpirauhasen vajaatoiminta

 

Kilpirauhasen vajaatoiminta tarkoittaa, että koiran elimistössä on liian vähän kilpirauhashormonia.  Kilpirauhasen vajaatoimintaa esiintyy basenjilla keskimääräistä enemmän. Vajaatoiminta oireilee tavallisimmin painon nousuna, karvapeitteen laadun huononemisena ja aktiivisuuden vähenemisenä. Sairaus voidaan todeta verinäytteestä.

Sairastuneiden yksilöiden ja TgAA-positiivisten yksilöiden käyttöä jalostukseen ei puolleta.  Mikäli lähisukulaisilla esiintyy vajaatoimintaa, tulee kasvattajan tiedostaa riskit ja tarkoin harkita yksilön jalostuskäyttöä.

 

Allergiat ja immunologiset sairaudet

 

Furunkuloosi tarkoittaa ihotulehdusta, joka kohdistuu revenneestä karvatupesta vapautuneita karvoja ja sarveisainetta vastaan. Karvatupen repeäminen voi johtua traumasta, karvatupen tulehduksesta tai sarveisaineen kertymisestä karvatupen sisälle. Hyvin tavallinen syy on bakteeri-infektio, joka on usein seurausta liiallisesta nuolemisesta. Nuoleminen puolestaan liittyy useimmiten allergisen ihotulehduksen aiheuttamaan kutinaan. Furunkuloositapauksia on tullut jalostustoimikunnan tietoon muutamia tapauksia. Furunkuloosiin sairastuneiden yksilöiden käyttöä jalostukseen ei puolleta.

 

Eosinofiilinen granulooma (EOG) on oireyhtymä, joka esiintyy koirilla yleisimmin haavaumana suussa, kielessä, nielussa tai kitalaessa. EOG aiheuttaa mm. yskimistä, runsasta nieleskelyä ja haluttomuutta syödä. EOG-syndrooman syyt ovat epäselviä, mutta suurin osa tutkimustuloksista viittaa siihen, että syndrooma olisi perinnöllinen.  Jokaisen basenjin omistajan tulisi säännöllisesti tarkistaa koiransa suun kunto. EOG:n yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa, koska lieviä tapauksia ei välttämättä edes huomata. Jalostustoimikunnan arvion mukaan EOG saattaa olla melko yleinen basenjeilla. EOG-syndroomaan sairastuneiden yksilöiden käyttöä jalostukseen ei puolleta.

 

Allergiat ovat vuonna 2004 tehdyn suomalaisten basenjien terveyskyselyn perusteella melko yleinen ongelma. Vastauksissa kerrottiin koirien kärsivän mm. ruoka-aineallergioista, lääkeaineallergioista ja rokotusherkkyydestä. Koirat reagoivat sekä iho- että vatsaoireilla. Erityisen ongelmallisia ovat tapaukset, joissa reaktion syytä ei tiedetä. Kaikissa allergiatapauksissa tulisi tarkastaa koiran kilpirauhasarvot.

Allergioihin ja yliherkkyyteen liittyvien ongelmien seuraaminen on jalostustyössämme ensiarvoisen tärkeää. Kasvattajan tulee tiedostaa riskit ja tarkoin harkita allergisen yksilön jalostuskäyttöä.

 

Napatyrä ja nivustyrä

 

Rodussamme esiintyy muita rotuja useammin näkyvä napatyrä. Napatyrässä vatsapaita ja/tai suolen osa on työntynyt navan kohdalta ihopussiin lihaskerroksen etupuolelle. Basenjilla tyrä on yleensä pieni ja sisältää vain rasvakudosta. Vuonna 2004 tehdyssä terveyskyselyssä kysyimme napatyrän esiintyvyydestä ja mahdollisista haitoista. Kyselyn tulosten perusteella napatyrästä ei näytä olevan haittaa. Kirurgiset toimenpiteet napatyrän korjaamiseksi olivat harvinaisia.

Napatyrä ei vaikuta koiran mahdolliseen jalostuskäyttöön.

 

Nivustyrä on myös tavallisimmin synnynnäinen. Tyrä muodostuu ns. nivuskanavan aukkoon. Aukkoon pääsee valahtamaan vatsaontelon kudoksia, tavallisimmin rasvakudosta, mutta myös suolta voi päästä mahtumaan jos aukko on suuri. Nivustyrä kannattaa leikata, sillä se aiheuttaa lievänäkin kipua liikkuessa. Nivustyrä on melko harvinainen rodussamme, vain muutama tapaus on tullut jalostustoimikunnan tietoon.

Nivustyräisten koirien käyttöä jalostukseen ei puolleta.

 

Purenta ja hammaspuutokset

 

Rodussamme esiintyy jonkin verran hammaspuutoksia ja virheellisiä purentoja. Kasvattajan tulisi ottaa tämä huomioon jalostussuunnitelmia tehdessä.

 

Krooninen suolistotulehdus (Immunoproliferative enteropathy, IPSID)

 

Krooninen suolistotulehdus (Immunoproliferative enteropathy, IPSID) on sairaus, joka johtaa suoliston imeytymishäiriöön. Oireet vaihtelevat ja ne voivat olla mm. krooninen ripuli, ruokahaluttomuus ja painon lasku. Taudin tarkkaa periytymismekanismia ei tunneta, mutta sairaus on mitä todennäköisimmin useamman geenin säätelemä. Myös ympäristötekijät vaikuttavat sairauden puhkeamiseen. Sairastuneiden yksilöiden, näiden jälkeläisten ja vanhempien käyttöä jalostukseen ei puolleta. Toistaiseksi Suomessa ei ole diagnostisoitu yhtään tapausta. Basenjilla on tavattu IBD (Inflammatory Bowel Disease), mm. Yhdysvalloissa.

 

Hemolyyttinen anemia (perinnöllinen)

 

Hemolyyttinen anemia on sairaus, jossa veren punasolut hajoavat normaalia paljon nopeammin. Oireet ovat väsymys ja heikentynyt yleiskunto. Sairaus on nykyään erittäin harvinainen. Hemolyyttinen anemia on perinnöllinen resessiivinen tauti, joka voidaan todeta verinäytteen avulla. Geenivirheen kantajat voidaan todeta DNA-testin avulla (pyruvate kinase deficiency -test). Hemolyyttiseen anemiaan sairastuneiden yksilöiden jälkeläiset, vanhemmat ja pentuesisarukset on testattava DNA-testillä ennen jalostukseen käyttöä. Suomessa ei ole tavattu perinnöllistä hemolyyttistä anemiaa. Sairastuneiden yksilöiden käyttöä jalostukseen ei puolleta.

 

 

Silmäsairaudet

 

PPM eli persistent pupillary membrane on kohtalaisen yleinen, mutta yleensä kliinisesti oireeton silmäsairaus. Nykyään sairautta pidetään kehityshäiriönä. PPM on yleinen basenjilla. PPM:ssä sikiöaikaisen silmän linssin suonikalvon rappeutuminen on hidastunut ja silmään voi jäädä kudossäikeitä. Kudossäikeet katoavat monesti ennen kuin koira on 6 kuukauden ikäinen. PPM ei pahene iän mukaan ja se aiheuttaa erittäin harvoin tuntuvaa näön heikkenemistä. PPM voidaan todeta silmätarkastuksessa jo esim. 7 viikon iässä. PPM ei vaikuta koiran mahdolliseen jalostuskäyttöön. Mikäli toisella osapuolella esiintyy runsaasti PPM:ää, suositus on, että toisella osapuolella olisi puhtaat silmät.

 

PRA eli etenevä verkkokalvon surkastuminen on basenjilla esiintyvä perinnöllinen silmäsairaus. Taudin tarkkaa periytymismekanismia ei vielä tunneta. Useimmat muodot ovat kuitenkin resessiivisesti periytyviä. Tauti puhkeaa vasta aikuisiässä (tyypillisesti neljän ja kymmenen ikävuoden välillä) ja se voi johtaa täydelliseen sokeutumiseen. Tauti voidaan todeta silmänpohjan tarkastuksessa, mutta vasta sen puhjettua. Basenjilla esiintyy myös nk. hyvänlaatuista verkkokalvon pigmentaatiota, joka voi näyttää samanlaiselta kuin PRA. Suomalaisissa tutkituissa basenjeissa ei ole toistaiseksi esiintynyt PRA:ta. PRA:han sairastuneiden yksilöiden, näiden jälkeläisten ja vanhempien käyttöä jalostuksen ei puolleta.

 

Ns. basenjiretinopatia on vain meidän rodussamme esiintyvän verkkokalvosairauden työnimi. Sairautta on tutkittu tarkemmin Ruotsissa. Kyseessä on basenjien verkkokalvon sairaus, joka ei osoita samoja kliinisiä oireita kuin PRA. Sairaus puhkeaa useimmiten myöhään. Tauti on mitä todennäköisimmin perinnöllinen, mutta sen tarkkaa periytymistä ei tunneta. Toistaiseksi Suomessa ei ole varmuudella diagnostisoitu yhtään tapausta.

Basenjiretinopatiaan sairastuneiden yksilöiden käyttöä jalostukseen ei suositella.

 

Kolobooma on silmän osapuutos tai rako. Se on synnynnäinen silmän kehityshäiriö, jota pidetään basenjilla perinnöllisenä. Kolobooman periytymistapaa ei vielä tunneta. Basenjeilla esiintyy nk. silmähermon kolobooma, mikä ilmenee silmämunan takaosan pullistumana. Kolobooma voidaan yleensä todeta silmätarkastuksessa jo esim. 7 viikon iässä. Toistaiseksi Suomessa on todettu vain yksi tapaus.
Koloboomaan sairastuneiden yksilöiden käyttöä jalostukseen ei puolleta.

 

Harmaakaihi (HC) tarkoittaa silmän linssin sameutumista, jossa linssi menettää läpinäkyvyytensä. Tämä voi johtaa näön heikkenemiseen. Harmaakaihia esiintyy monta eri muotoa. Näistä osa on perinnöllisiä. Basenjilla on kuvattu synnynnäinen perinnöllinen muoto. Sairaus voidaan todeta silmätarkastuksessa esim. 7 viikon iässä.
Toistaiseksi Suomessa on todettu vain yksi tapaus.

Perinnölliseen harmaakaihiin sairastuneiden yksilöiden käyttöä jalostukseen ei puolleta.

 

Muut silmäsairaudet ja -muutokset käsitellään tapauskohtaisesti jalostusanomusten yhteydessä.

 

Lonkkaniveldysplasia

 

Lonkkaniveldysplasia on kasvuhäiriö, jossa lonkkamaljakko ja reisiluunpää ovat epänormaalisti kehittyneet. Lonkkaniveldysplasia on monigeeninen sairaus. Myös ympäristötekijät (esim. ruokinta) vaikuttavat dysplasiamuutosten kehittymiseen. Tauti on harvinainen basenjilla. Lonkkakuvaustulokset vuosilta 1994 – 2003 on todettavissa taulukosta 9.  Mikäli toisella osapuolella esiintyy lievää dysplasiaa (C/C-lonkat), olisi hyvä, että toisella osapuolella olisi terveet lonkat (tuloksena A tai B). Kasvattajan tulee tiedostaa riskit ja tarkoin harkita dysplastisen yksilön jalostuskäyttöä, etenkin jos koiralla on nivelrikko. Suositeltavaa on, että basenjin lonkat kuvattaisiin yli 12 kk:n iässä.

 

Muut sairaudet

 

Muut kuin tässä mainitut sairaudet käsitellään aina tapauskohtaisesti

jalostusanomuksen yhteydessä.

5.3.4      Lisääntyminen

 

Vuonna 2004 tehdyssä terveyskyselyssä kartoitettiin sekä urosten että narttujen lisääntymisongelmia. Vastauksissa esiintyi mainintoja sekä urosten että narttujen lisääntymisongelmista. Urosten lisääntymisongelmat voitiin jakaa kahteen kategoriaan: joko uros ei astunut ollenkaan/ei astunut kunnolla/oli hyvin tarkka astutuspäivästä tai sitten uros oli jättänyt yhden tai useamman nartun tyhjäksi. Muutama narttu oli steriloitu suvunjatkamiselimiin liittyvien ongelmien vuoksi ja yhdellä nartulla oli ollut viimeinen kiima 5-vuotiaana. Tavoitteena on normaali lisääntyminen ja lisääntymisvaikeuksia on seurattava tarkkaan. Siksi jalostustoimikunta kehottaa jäsenistöä kertomaan jalostustoimikunnalle keinosiemennyksistä ja lisääntymisvaikeuksista.

 

5.4      Ulkomuoto

 

Suomalaisten basenjien ulkomuoto on säilynyt korkeatasoisena, joskin viime vuosien aikana pientä hajontaa on tapahtunut. Tämä johtuu ennen kaikkea lisääntyneestä erilinjaisten koirien jalostuskäytöstä. Basenji on perusrakenteeltaan terve koira, eikä ylilyöntejä ulkomuodon suhteen ole esiintynyt.

 

6         Jalostuksen aiemmat ohjesäännöt

 

Basenjikerholla on ollut jalostusohjeet ja –säännöt jo 1970-luvulta lähtien. Näitä ohjeita kasvattajat ovat noudattaneet hyvin. Uusi jalostuksen tavoiteohjelma korvaa aikaisemmat ohjeet kokonaisuudessaan.

 

7         Jalostuksen tavoitteet ja strategiat

7.1      Visio

 

Basenji on rotumääritelmän mukaan metsästys- ja seurakoira mutta nykyään yksinomaan seurakoira, jonka kanssa harrastetaan aktiivisesti näyttelyitä sekä maasto- ja ratajuoksua. Harrastuskoirana basenji sopii erinomaisesti maasto- ja ratajuoksun kaltaisiin lajeihin, joissa se saa hyödyntää luontaista metsästysvaistoaan.

 

Toivomme basenjin säilyvän monipuolisena rodunomaisen metsästysvietin omaavana harrastuskoirana ilman että rotu eriytyisi käyttö- ja näyttelylinjoihin.

 

Toivomme basenjin pitävän asemansa myös seurakoirana mutta säilyttäen rotumääritelmän mukaiset luonteenominaisuutensa eli älykkyyden, itsenäisyyden, kiintymyksen omistajaansa ja valppauden; vieraita kohtaan basenji saa olla pidättyväinen, jo rotumääritelmänkin mukaan.  Luonteen huomioon ottaminen jalostuksessa onkin ensiarvoisen tärkeää. Arkojen tai ihmisille aggressiivisten yksilöiden siitoskäyttöä tulee välttää.

 

Erittäin tärkeää on myös rodun terveyden vaaliminen, jotta suurin osa basenjeista olisi jatkossakin terveitä ja pitkäikäisiä.   Kannustamme siksi tutkituttamaan jalostuskoirat säännöllisin väliajoin. Uhkana rodullemme ovat perinnölliset sairaudet, sillä ne leviävät nopeasti pienessä kannassa. Perinnölliset sairaudet vaikeuttavat luonnollisesti entisestään sopivan jalostusmateriaalin löytymistä.  Perinnöllisten sairauksien uhan torjumiseksi on suositeltavaa, että jalostukseen käytettävät yksilöt ovat mahdollisimman erisukuisia. Populaation vahvistukseksi on tärkeää käyttää jalostukseen myös ulkomaisia koiria, mutta tällöin on ensin selvitettävä niiden terveydelliset taustat mahdollisimman tarkkaan.

 

Suomen basenjikanta pyritään säilyttämään ulkomuodoltaan korkeatasoisena, toisin sanoen pitämään kanta mahdollisimman rotumääritelmän mukaisena.

 

Kasvattajien ja jalostustoimikunnan saumaton yhteistyö mukaan lukien tehokas tiedottaminen ja seuranta ovat avainasemassa pyrittäessä yhteiseen päämäärään: terveeseen, pitkäikäiseen, hyväluonteiseen, kauniiseen ja monikäyttöiseen basenjiin. 

 

7.2      Tavoitteet

 

Yksi tärkeimmistä tavoitteista on tehollisen populaatiokoon kasvattaminen, jotta geenipohja ei kaventuisi liikaa ja mahdollinen perinnöllisten sairauksien leviäminen kannassa ei saisi kohtalokkaita seurauksia mitä jalostusmateriaaliin tulee.

 

Tavoitteena on, että kaikki basenjinomistajat ymmärtävät terveystutkimusten tärkeyden ja aktiivisesti testaavat koiriaan, jotta perinnölliset sairaudet eivät pääsisi leviämään kannassamme. Kaikki jalostuskoirat testataan silmäsairauksien, Fanconin syndrooman ja kilpirauhasen vajaatoiminnan osalta ennen jalostuskäyttöä.

 

Luonteita on seurattava tarkasti, jotta basenji säilyttäisi suosionsa seurakoirana ja monipuolisena harrastuskoirana. Arkojen ja aggressiivisten koirien käyttöä jalostukseen ei puolleta.

 

Tavoitteena on, että yhtenäinen rotutyyppi säilyy riippumatta koiran käyttötarkoituksesta, jotta rotutyypin jakautuminen ei kaventaisi jalostuspohjaa entisestään. Nykypäivänä maasto- ja ratajuoksussa menestyvät koirat ovat ulkomuodollisesti hyviä eikä erillistä ns. käyttölinjaa ole syntynyt.

 

Ulkomuodollisesti tärkeää on säilyttää rotumääritelmän mukainen korkearaajainen, gasellimainen tyyppi. Oikeamuotoinen pää ryppyineen ja tummine, mantelinmuotoisine silmineen antaa rodunomaisen ilmeen. Valkoisen värin liiallista esiintymistä tulee valvoa.

 

7.3      Strategia - konkreettiset toimenpiteet basenjijalostuksessa

 

Useimmat basenjissa esiintyvät sairaudet puhkeavat keski-iässä tai sen jälkeen. Siksi tavoite on, että jalostukseen käytettävien koirien keskimääräinen ikä on yli 3 vuotta. Sairauksien mahdollinen myöhäinen puhkeaminen tekee myös jalostuskoirien toistuvan tutkimisen tärkeäksi. Nuoren koiran tutkiminen ja terveeksi toteaminen ei riitä. Suositeltavaa on, että jalostukseen käytettävät koirat tutkittaisiin useamman kerran elämänsä aikana. Jalostustoimikunta suosittelee yllä mainittua tutkimuskäytäntöä, mutta toteuttaminen jää tietysti yksittäisten kasvattajien vastuulle.

Suomen Basenjikerho r.y:n pentuvälitykseen hyväksytään ainoastaan jalostustoimikunnan suosittelemien yhdistelmien jälkeläiset.  Jotta toimikunta suosittelisi yhdistelmää, anottujen koirien tulee täyttää seuraavat kriteerit:

Koirilla tulee olla vaadittava näyttelytulos (EH virallisesta luokasta) tai niiden on oltava jalostustarkastettu.


Yhdistelmän sukusiitosaste ei saa olla yli 6,25 % per 5 sukupolvea ilman erityisen painavaa syytä.

Jalostukseen käytettävien koirien sukupolvien väli tulee olla keskimäärin kolme vuotta tai enemmän. Jalostukseen käytettävien koirien ikä tulee olla yli 18 kk, mutta narttujen tulee olla alle 7 vuotta. Erityisen painavista syistä ikärajoista voidaan joustaa.

Yksittäisen koiran jälkeläismäärä ei saa ylittää 5 % viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröidyistä pennuista ilman erityisen painavaa syytä.

 

Luonteiden seurantaa varten jalostustoimikunta on laatinut ehdotuksen basenjien jalostustarkastuksen yhteydessä toteutettavaksi käyttäytymistestiksi, joka perustuu vuoden 2004 terveyskyselyssä todettuihin tärkeisiin ongelmakohtiin. Käyttäytymistesti kuvataan tarkemmin kohdassa 5.2 yllä, ja se otetaan käyttöön 2008.

 

7.4      Uhat ja mahdollisuudet

 

Basenjijalostuksen vahvuutena Suomessa ovat ennen kaikkea kasvattajat. Basenji ei koskaan ole ollut muotirotu ja kaikki kasvattajat seuraavat tarkasti rodun tilannetta ja pitävät yhteyttä jalostustoimikuntaan. Suurin heikkous on pieni populaatio, jossa useimmat koirat ovat sukua toisilleen.  Uhkana on perinnöllisten sairauksien leviäminen populaatiossamme, mikä vaikeuttaa jalostusmateriaalin löytämistä ja kaventaa geenipohjaa. Suurin mahdollisuus on lisääntynyt kiinnostus rotua kohtaan. Taulukoissa 13−16 esitetään tämän päivän vahvuudet ja heikkoudet sekä tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat neljältä tärkeältä osa-alueelta: populaatio, luonne, terveys ja rakenne sekä rodun markkinapotentiaali. Luonteen osalta arvio perustuu pitkänlinjan kasvattajilta saatuun palautteeseen sekä vuosien seurantaan.

 

Taulukko 13 - SWOT: populaatio

Vahvuudet

sukusiitosprosentti laskenut

uudet tuontikoirat

Mahdollisuudet

jalostusmateriaalin tuominen ulkomailta tai keinosiemennys

vanhojen jalostukseen käyttämättömien urosten etsiminen ja hyödyntäminen

Jalostukseen käytetään mahdollisimman erisukuisia yksilöitä.

Heikkoudet

useimmat koirat sukua toisilleen

vaikea löytää sopivaa jalostusmateriaalia

myös osa tuontikoirista sukua toisilleen

Uhat

tuontikoirien taustoista ei välttämättä riittävästi tietoa

Tuontikoirien mahdollisesti tuomat perinnölliset sairaudet leviävät nopeasti pienessä kannassa.

 

 

Taulukko 14 - SWOT: luonne

Vahvuudet

luonne parantunut viime vuosina

 

Mahdollisuudet

Kasvattajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota luonteeseen.

Heikkoudet

Huono luonne periytyy helposti.

väärä kasvatus

luonteiden arviointi hankalaa

On vaikea arvioida, johtuuko huono luonne perintötekijöistä vai väärästä kasvatuksesta.

Uhat

Nuoria koiria lopetetaan luonteen vuoksi.

Basenjilla on huonoluonteisen koiran maine.

 

Taulukko 15 - SWOT: terveys ja rakenne

Vahvuudet

terverakenteinen rotu

pääosin terve ja pitkäikäinen rotu

Suomen kannassa ei ole toistaiseksi esiintynyt Fanconin syndroomaa muissa kuin tuontikoirissa.

 

Mahdollisuudet

rakenteen säilyttäminen helppoa

Terveystutkimukset auttavat ennakoimaan rodun terveyttä.

Kasvattajat testaavat aktiivisesti jalostusmateriaaliaan ja ovat vastuuntuntoisia.

Heikkoudet

Perinnölliset sairaudet puhkeavat vasta keski-iässä, kun koiria on jo ehditty käyttää jalostukseen.

Uhat

Perinnöllisten sairauksien leviäminen vaikeuttaa jalostusmateriaalin löytämistä ja pienentää geenipohjaa.

 

Taulukko 16 - SWOT: rodun markkinapotentiaali

Vahvuudet

koko, haukkumattomuus

sopivuus myös kerrostaloon

Sopii monenlaiseen harrastamiseen.

Mahdollisuudet

kiinnostus rotua kohtaan lisääntynyt

Heikkoudet

Ei sovellu usein ensimmäiseksi koiraksi.

Uhat

Maine vaikealuonteisena koirana voi karsia ostajia.

 

7.5      Varautuminen ongelmiin

 

Olemme tunnistaneet seuraavat 3 riskiä tärkeimmiksi riskeiksi basenjin jalostuksessa:

Riski

Vaikutus

Todennäköisyys

Ehkäisevät toimenpiteet

perinnöllisten sairauksien lisääntyminen

vaikea löytää jalostusmateriaalia

Geenipohja pienenee ja

sairaudet leviävät nopeasti pienessä kannassa.

keskiverto

kasvattajien ja jalostustoimikunnan yhteistyö

tiedottaminen

tehokas seuranta

luonteiden huononeminen

Nuoria koiria lopetetaan luonteiden vuoksi.

Maine vaikealuonteisena koirana voi karsia ostajia.

pieni

Kasvattajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota luonteisiin.

tiedottaminen

käyttäytymistestin käyttöönotto

näyttö/käyttölinjan eriytyminen

vaikea löytää jalostusmateriaalia

vie rodun kauemmas rotumääritelmästä

pieni

kasvattajien ja jalostustoimikunnan yhteistyö

tiedottaminen

 

7.6      Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi

 

2005                            Kerhon tuki kilpirauhastestaukselle

2006                            Kasvattajapäivät, JTO:n käyttöönotto, sitoumuskasvattajalomakkeiden käyttöönotto

2007                            Terveyskysely kasvattajille

2008                            Käyttäytymistestauksien aloittaminen

2009                            Terveyskysely otannalla tiettynä vuonna syntyneille

2010                            Yhteenveto tavoitteiden saavuttamisen seurannasta

 

8         Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta

Jalostustoimikunta valvoo JTO:n toteutumista. Vuosittain seurataan sukusiitosprosentteja, terveystutkimusten toteutumista ja urosten jälkeläismääriä, joista tehdään vuosittain yhteenveto. Viiden vuoden kuluttua tavoiteohjelman käyttöönottamisesta tehdään yksityiskohtainen seurantaraportti.

 

9         Liitteet

9.1      Jalostustarkastus

 

Jälkeläistarkastukset ovat olleet osa jalostustoimikunnan toimintaa vuodesta 1976 alkaen. Pentueet videoidaan ja jalostustoimikunnan tuomarijäsen arvioi pentueen hyvät ja myös huonot puolet. Lausunnot julkaistaan Basenji-lehdessä, jalostustoimikunnan palstalla. Jälkeläistarkastuksiin osallistuminen on tärkeää, jotta jalostustoimikunta voi seurata ja arvioida työnsä tuloksia sekä suunnitella pentujen mahdollista tulevaa käyttöä jalostukseen. Jälkeläisten lisäksi myös jalostukseen käytettävät urokset ja nartut voidaan tarkastaa, mikäli näillä ei ole vaadittavaa näyttelytulosta. Jalostusanomuksen käsittelyn edellytyksenä on, että anotuilla koirilla on vaadittava näyttelytulos tai niiden on oltava jalostustarkastuksessa hyväksytty jalostukseen käytettäväksi. Vaihtoehtoisena nykyiselle käytännölle jalostustoimikunta haluaa ehdottaa jalostustoimikunnan tekemää tarkastusta. Tämä tarkastus keskittyisi sekä ulkomuotoon, terveyteen että luonteeseen. Luonnetta voisi arvioida joko omistajan haastattelun tai erillisen käyttäytymistestin avulla (käyttäytymistestistä tarkemmin kohdassa 5.2). Samalla tarkastuksessa keskusteltaisiin sekä kasvattajan että omistajan kanssa koiran terveyteen liittyvistä asioista. Nykyisen käytännön ja uudentyyppisen jalostustarkastuksen yhdistäminen olisi myös mahdollista.

9.2      Sitoumuskasvattajaohje

 

Jalostustoimikunta on laatinut ehdotelman sitoumuskasvattajamahdollisuudesta. Ehdotelman saa pyynnöstä jalostustoimikunnalta. Sitoumuskasvattaja tarkoittaa kasvattajaa, joka kasvattaa basenjeja harkiten ja vastuuntuntoisesti noudattaen Suomen Kennelliiton ja Suomen Basenjikerhon sääntöjä ja ohjeita sekä basenjin jalostuksen tavoiteohjelmaa. Sitoumuskasvattaja on allekirjoittanut Suomen Kennelliiton 1.7.2001 voimaan astuneen kasvattajasitoumuksen. Kasvattaja sitoutuu käyttämään jalostukseen vain yhdistyksen kriteerit täyttäviä koiria. Toimiessaan Suomen Basenjikerhon sääntöjen tai näiden ohjeiden vastaisesti ilman asianmukaista poikkeuslupaa kasvattaja menettää sitoumuskasvattajastatuksensa kolmeksi (3) vuodeksi. Jatkossakin kerhon pentuvälitykseen pääsisivät jalostusvaatimukset täyttävät yhdistelmät, vaikkei kasvattaja allekirjoittaisikaan sitoumuskasvattajalomaketta. Pentuvälityksessä kuitenkin mainittaisiin sitoumuskasvattajastatus.

9.3      Sitoumuskasvattajalomake

 

Basenjien sitoumuskasvattaja

 

Vuoden 2006 alusta basenjien osalta otetaan käyttöön uusi sitoumuskasvattajasopimus. Haluamme tällä tavalla innostaa kasvattajia mm. entistä parempaan omatoimiseen laadunvalvontaan.

 

Sitoumuskasvattajaksi voit liittyä oheisella kaavakkeella. Pyydämme sinua myös lähettämään kopion allekirjoitetusta Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksesta. Lähetä kopio basenjikerhon jalostustoimikunnan sihteerille, os. Camilla Lindholm, Kauppalantie 27–29 C 33, 00320 Helsinki. Tervetuloa mukaan!

 

Suomen Basenjikerho – Finnish Basenji Club r.y. jalostustoimikunta

_____________________________________________________________________

 

Suomen Basenjikerho – Finnish Basenji Club r.y:n sitoumuskasvattaja

 

 

Haluan toimia Suomen Basenjikerho – Finnish Basenji Club r.y:n basenjien sitoumuskasvattajana.

 

 

Paikka ja aika:______________________________________________________

Kennelnimi:________________________________________________________

Kasvattaja:_________________________________________________________

Osoite:____________________________________________________________

Puhelinnumero:_____________________________________________________

Sähköposti:__________________________________________________________

Allekirjoitus:_________________________________________________________

9.4      Rotumääritelmä

 

Basenjin rotumääritelmä

 

Hyväksytty:                        FCI 25.11.1999

Käännös:                             SKL-FKK 23.2.2001

 

Alkuperämaa:                     Afrikka

Vastuumaa:                         Iso-Britannia

FCI:n ryhmä:                      5 pystykorvat ja alkukantaiset tyypit (alaryhmä 6)

 

Käyttötarkoitus

Metsästys- ja seurakoira.

 

Yleisvaikutelma

Kevytrakenteinen ja kevytluustoinen, aristokraattisen näköinen koira. Korkearaajainen rungon pituuteen verrattuna, aina ryhdikäs, valpas ja älykäs. Pystykorvainen, ryppyotsainen pää on ylväästi pystyssä ja niska kauniisti kaareva. Syvä rintakehä; vatsaviiva kohoaa selvästi erottuvaan vyötäröön; häntä on tiiviisti kiertynyt. Gasellimaisen viehättävä ja sopusuhtainen koira.

 

Tärkeitä mittasuhteita

Etäisyys otsapenkereestä niskakyhmyyn on hieman suurempi kuin otsapenkereestä kirsuun.

 

Käyttäytyminen/luonne

Haukkumaton, muttei mykkä. Rodun oma erityinen ääntely muistuttaa naurun ja jodlauksen sekoitusta. Kaikin tavoin huomattavan siisti. Älykäs ja itsenäinen, kuitenkin omistajaansa kiintyvä ja valpas. Voi olla vieraita kohtaan pidättyväinen.

 

 

Pää

Kun korvat ovat pystyssä, on otsassa runsaasti ohuita ryppyjä, sivurypyt ovat toivottavat, eivät kuitenkaan niin runsaina, että muodostuu löysää leuanalusnahkaa. Rypyt ovat pennuilla selvemmät kuin aikuisilla, kolmivärisillä varjostuksen puuttuessa vähemmän selvät.

 

Kallo-osa: Tasainen, kauniisti meislautunut ja keskileveä, kapenee kirsua kohti. Kallon sivut kapenevat tasaisesti suupieliä kohti, jolloin posket näyttävät kuivilta.

Otsapenger: Vähäinen.

Kirsu: Mieluiten musta.

Leuat/hampaat/purenta: Leuat ovat vahvat. Täydellinen ja säännöllinen leikkaava purenta, jossa yläetuhampaat peittävät tiiviisti alaetuhampaat ja ovat kohtisuorassa leukoihin nähden.

Silmät: Tummat, mantelinmuotoiset ja vinoasentoiset. Ilme on etäinen ja jokseenkin salaperäinen.

Korvat: Pienet, teräväkärkiset, pystyt ja hieman eteenpäin kallistuneet, ohuet ja korkealle ylös kiinnittyneet; korvan kärki on lähempänä kallon keskikohtaa kuin korvan tyven ulkoreunaa.

 

Kaula

Pitkä ja vahva olematta paksu, kauniisti kaareva, kurkun tyvestä hieman täyteläinen ja muodostaa niskaa korostavan jalon kaaren. Kaula on kauniisti lapoihin liittyvä, joten pää on ylväästi pystyssä.

 

Runko

Sopusuhtainen.

 

Selkä: Lyhyt ja tasainen.

Lanne: Lyhyt.

Rintakehä: Rintakehä on syvä ja poikkileikkaukseltaan soikea. Kylkiluut ovat selvästi kaarevat.

Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva kohoaa selvästi erottuvaan vyötäröön.

 

Häntä

Ylös kiinnittynyt, pakaroiden kaari ulottuu hännän kiinnityskohdan taakse antaen takaraajoille lisää ulottuvuutta. Häntä kiertyy tiiviisti selkärangan päälle lähelle reittä muodostaen yksin- tai kaksinkertaisen kierteen.

 

Raajat

Eturaajat

Yleisvaikutelma: Eturaajat ovat suorat ja kevytluiset. Niiden muodostama linja on edestä katsottuna pystysuora, jolloin eturinta on keskileveä.

Lavat: Viistot, taakse sijoittuneet ja lihaksikkaat, eivät kuitenkaan liioitellut.

Kyynärpäät: Tiiviisti rintakehän myötäiset. Edestä katsottuna kyynärpäät ovat samassa linjassa kylkiluiden kanssa.

Kyynärvarret: Erittäin pitkät.

Ranteet: Joustavat.

Välikämmenet: Pitkät ja suorat.

Käpälät: Pienet, kapeat ja tiiviit. Päkiät ovat korkeat, varpaat selvästi kaareutuvat ja kynnet lyhyet.

 

Takaraajat

Yleisvaikutelma: Takaraajat ovat vahvat ja lihaksikkaat.

Polvet: Kohtuullisesti kulmautuneet.

Sääret: Pitkät.

Kintereet: Matalat, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset.

Käpälät: Kuten etukäpälät.

 

Liikkeet

Raajat liikkuvat suoraan eteenpäin ripein, pitkin, väsymättömin ja vauhdikkain askelin.

 

Nahka

Hyvin joustava.

 

 

Karvapeite

Karva: Lyhyttä, sileää, pinnanmyötäistä ja erittäin hienolaatuista.

Väri: Puhdas mustavalkoinen; punavalkoinen; mustavalkoinen, jossa parkinruskea maski ja merkit silmien yläpuolella; musta; parkinruskea-valkoinen; juovikas (brindle): punaisella pohjalla mustia juovia, mitä selvemmin juovat erottuvat, sen parempi. Valkoista tulisi olla käpälissä, rinnassa ja hännänpäässä. Piirto, valkoiset raajat ja kaulus ovat hyväksytyt.

 

Koko ja paino

Säkäkorkeus: Ihanne säkäkorkeus uroksilla 43 cm ja nartuilla 40 cm.

Paino: Ihannepaino uroksilla 11 kg ja nartuilla 9,5 kg.

 

Virheet

Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.

 

Huom.: Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.


10    Lähteet

 

Kirjalliset lähteet:

 

Cole, Robert, 1987: The Basenji Stacked and Moving. Cole Book.

Fleming, Duane, 1999: Pupillikalvot ja näköhermocolobomat. Basenjin periytyvät silmäviat. Basenji-lehti 2/1999, s. 25–26.

Ford, Elspet, 1993: The Complete Basenji. Ringpress Books.

Kärki, Marja, 1996: Basenji – faaraoiden koira. Basenji-lehti 4/1996, s. 25–30.

Paatsama, Saki, 2000:Terve ja sairas koira. Otava.

Polglase, Betsy, 2004: Mikä fanconin syndrooma oikein on? Basenji-lehti 3/2004, s. 63–65.

Siekert, Linda, 2004: Autoimmuuninen lymfosyyttinen kilpirauhastulehdus – tuntematon epidemia? Basenji-lehti 2/2004, s. 82–87.

Steinnagel, Ronni, 1999: Fanconis syndrom hos basenji. Fördjupningsarbete vid Institutionen för kirurgi och medicin, smådjur. SLU, Uppsala.

Svanberg, Tia, 2002: Kilpirauhasen vajaatoiminta basenjeilla. Basenji-lehti 3/2002, s. 27–28.

Svanberg, Tia, 2003: Eosinofiilinen granulooma. Basenji-lehti 3/2003, s. 31–32.

Toikka, Anni, Kärki, Marja & Luokkala, Leena, 2004: Suomen Basenjikerho – Finnish Basenji Club r.y. 1972–2003. Basenji-lehti 2/2004, s. 67–72.

Tudor-Williams, Veronica, 1976: Basenjis The Barkless dogs of Central Africa. David & Charles.

Viitanen, Johanna, 2002: Epilepsia. Basenji-lehti 4/2002, s. 57–60.

 

Muut lähteet:

 

Basenji Club of America, Basenji Health Information, http://www.basenji.org/health.htm

Löwbeer, Mia, 2001: Hälsoinformation för basenji, http://www.basenji.basement.nu/pdf/halsoinfo.pdf

Suomen Basenjikerhon Internet-sivut, www.basenji.fi